Puseroiden uudistaminen värjäämällä

Ostin second hand kaupasta kaksi puseroa/tunikaa. Pinkki väri ei kuitenkaan sovi minulle. Päätin jo kaupassa, että värjään tunikan tummemmaksi.

Ostin violetin pesukonevärin ja värjäsin tunikan tummemmaksi. Ajattelin, että vaihtaisin napit violeteiksi, mutta pinkit napit sopivatkin ihan hyvin violettiin tunikaan.

Samalla ostoskerralla ostin valkoisen puseron. En pitänyt valkoisen pellavan läpikuultavuudesta, joten laitoin sen samaan värjäyserään pinkin tunikan kanssa.

Valkoisessa puserossa näkyy tikkauslangat valkoisina värjäyksen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että tikkauslanka on usein polyesteriä eikä se värjäänny samalla tavalla kuin pellava. Minua ei tikkauslanka häiritse, ainakaan vielä. Jos se alkaa myöhemmin häiritsemään, voi ommella tikkausten päälle jonkun kapean, lilan koristenauhan.

Näin sain hienot puserot käyttöön. 

Värjäyskokeiluja

Aviomies innostui kokeilemaan värjäystä sen jälkeen, kun hän oli kokeillut valkaisuainetta.

Hän kävi ihan itse ostamassa lakanan kaupasta, joka pestiin. Aviomies sulatti kattilassa kynttilävahaa (steariinia) ja painoi pesusienistä tehdyillä sabluunoilla vahakuvioita lakanalle.

Olin ostanut hänelle reaktiivivärejä ja kiinnitysainetta paikallisesta Taitaville askartelukaupasta. Aviomies värjäsi lakanan kylmävärjäysmenetelmällä. Taitaville kaupan sivuilla on hyvät ohjeet kylmävärjäykseen. 

Kun innostus on voimakkaimmillaan päällä, niin hän ei malta odottaa. Hän antoi kankaan olla liemessä vain kaksi tuntia, kun ohjeen mukaisesti olisi pitänyt liottaa 24 tuntia. Tämän vuoksi kangas on aika haaleaa värjäyksen jälkeen.

Aviomies pesi kankaan, jotta saa vahan pois kankaasta. Kankaan voisi myös keittää, jolloin vaha irtoaa. Minun mielestä vahaa oli niin vähän, että pesukone ei tukkeudu niin pienestä määrästä.

Tämän jälkeen prosessi uusittiin eli uudet vahakuviot, uusi värjäys toisella värillä, värjäys liemessä ja lopuksi pesu.

Leikkasin lopuksi kankaasta tyynyliinojemme kokoiset palat ja annoin aviomiehen saumuroida tyynyliinat kasaan. Tämä oli ainut vaihe, johon sain osallistua.

Minun mielestä värjäyskokeilusta tuli oikein onnistunut, ottaen huomioon, että aviomies ei ole mitenkään tekstiilialalla eikä kemiankaan alalla. Kun on riittävästi innostusta, jokainen voi oppia uutta.

Väripata porisee 2

Päivi, Suvi ja Sari järjestivät geokätköilystä ja käsitöistä innostuneille uuden kasvivärjäyspäivän 18.6.16. Edellisen kerran kokemuksista voitte lukea täältä. En tässä postauksessa kertaa kasvivärjäyksen tekniikkaa, kun olen siitä tuolla ensimmäisessä postauksessa aika tarkkaan selostanut. Itselläni oli mukana valmiiksi vyyhditettyjä lankoja 7 Veljestä, Nallea ja yksi vyyhti puuvillalankaa ihan kokeilun vuoksi.

Tällä kertaa käytimme alkukesän kasvitarjontaa: koivun lehtiä, nokkosta, koivun kuorta, punasipulin kuoria, lupiinin kukkia, lupiinin lehtiä ja varsia. Ulkomaisista väriaineista tällä kertaa oli mukana sinipuuta, krappijuurta ja santelipuuta.

Ensimmäinen väriliemi oli nokkosta, lopputuloksena oli hennon vaaleankeltaista lankaa. Erilainen lähtölanka vaikutti paljon värin lopputulokseen, osalla lähtölanka oli kirkkaan valkoista, osalla luonnon valkoista, osalla harmaata.

Seuraavaksi värjäsimme koivun kuorella, lopputuloksena oli vaaleanruskeaa lankaa. Värivaihteluakin saimme aikaiseksi alkuperäisen langan väristä riippuen. Osa lisäsi vielä jälkivärjäykseen rautasulfaattia ja sai aikaiseksi harmaata lankaa.

Kolmanneksi värjäsimme koivun lehdillä. Lopputuloksena oli vihertävän keltaista lankaa, keitos tuoksui ihanasti saunavihdoilta. Osa laittoi vielä jälkivärjäykseen kuparisulfaattia ja lopputuloksena oli vaaleanharmaata lankaa.

Seuraavaksi värjäsimme sinipuulla. Lopputuloksena oli tumman violettia lankaa, tällä värjäsin viime vuonna. Osa värjäsi vielä jälkivärjäyksenä ja lopputuloksena oli vaaleanviolettia lankaa.

Keittelimme lupiininkukkia, siivilöimme kukat pois liemestä ja värjäystulokseksi saimme vaaleanturkoosia lankaa, jälkivärjäyksellä vieläkin haaleampaa turkoosia.

Krappijuuripalat, joita oli käytetty jo kertaalleen viime syksynä, keitettiin nyt keltasipulin kuorien kanssa yhdessä ja lopputulokseksi saimme vihreän-keltaisen eri sävyjä. Itselläni oli tässä liemessä mukana puuvillalankaa, joka värjääntyi ihanan auringonkukan keltaiseksi. 

Punasipulin kuorilla tuli kaikkein yllättävin väritulos. Keitos näytti ihan punaviiniltä, mutta alunan lisäyksen jälkeen muuttui todella tumman vihreäksi. Väri oli niin vahva, että tästä liemestä saatiin värjättyä jopa kolme värjäyserää. 

Lupiineista käytettiin myös varret ja lehdet, minulla ei ollut tähän väriliemeen enää lankoja, joten lopputulosta en jäänyt odottelemaan. Viimeisenä värjäykseen meni santelipuu, joka oli savimaista jauhetta. Tämänkään lopputulosta en ehtinyt enää nähdä.

Sari oli aiemmin värjännyt valmiiksi mustapavuilla kylmävärjäyksellä sinistä lankaa. Löysin oivallisen ohjeen tuohon värjäystekniikkaan täältä. Tätä aion kokeilla ehdottomasti kotona.

Kyllä oli taas ihanaa viettää päivä mukavien ihmisten kanssa väripatojen äärellä. Sen verran enemmän tarttui innostusta tällä kertaa, että kyselin jo keittolevyjä ja ajattelin metsästää kirpputoreilta käytettyjä kattiloita. 

Minun lankani ovat vasemmalta oikealle seuraavasti: 
- punasipulin kuori 100g Nallea, 
- nokkonen 100 g Nallea, 
- krappijuuri yhdistettynä keltasipulin kuoreen 100 g Cotton strech,
- lupiini 100g 7 veljestä, 
- koivun kuori 100 g 7 veljestä ja 
- koivun lehti 100 g 7 veljestä.

Sain myös loistavan vinkin värjäyspäivänä: kaikkia lankoja ei tarvitse itse neuloa, niitä voi antaa myös lahjaksi, koska värjäys itsessään on niin kivaa.

Väripata porisee

Tänään lauantaina oli Lepaalla Väripata porisee event. Event on geokätköilijöiden tapaaminen, yleensä jollakin teemalla varustettuna. Tällä kertaa teemana oli kasviväreillä värjääminen. 
Ohjelmassa oli värjäämistä sipulinkuorilla, sinipuulla, koivunkuorilla, pietaryrtillä ja krappijuurella. 

Päivin värjäämiä lankoja oli näytillä.

Kävin ostamassa perjantaina Lentävästä Lapasesta 100 g Pirtin kehräämön valkoista kampavillalankaa, jotta pääsen kokeilemaan värjäystä. Olisin voinut ostaa enemmänkin lankaa. En kuitenkaan ollut ottanut etukäteen selvää, eikä emännätkään olleet tähdentäneet omien lankojen värjäysmahdollisuutta, joten kokeilu jäi yhteen vyyhtiin. 

Päivi oli etukäteen liottanut koivunkuoria kaksi viikkoa vedessä ja keittänyt liemen kertaalleen ja lauantaina keitti liemen uudestaan. Koivunkuoripalat siivilöitiin pois nesteestä ja kun liemi kiehui sopivasti, n. 80 asteessa, liemeen lisättiin aluna (puretus eli kiinnitysaine) Liemeen lisättiin kastellut lankavyyhdit. Mikäli haluaa epätasaisempaa värjäystä, voi vyyhtiä solmia solmuille tai jättää kastelematta etukäteen. 

Tasaisen värin saamiseksi ensimmäiset viisi minuuttia liikuteltiin lankoja varovasti väriliemessä. Lankojen annettiin olla liemessä noin tunnin ajan, liemen lämpötilan piti pysyä suunnilleen 80 asteessa koko ajan. Patojen alla piti olla koko ajan sopiva tuli. Kiehumisajan loputtua langat poimittiin liemestä pois ja huuhdeltiin useasti, niin kauan kuin langoista irtosi väriä. Ensimmäiseen huuhteluveteen lisättiin etikkaa, jotta villan auennut kuitu saatiin takaisin sulkeutumaan eikä villa huopunut. Lopuksi vyyhdit ripustettiin kuivumaan. Koivunkuoresta saatiin ruskean sävyisiä lankoja. 

Värisävyt vaihtelivat alkuperäisen langan värin mukaan ja alkuperäisen materiaalin mukaan.

Värjäyksessä toimii normaalit väriympyrän säännöt eli sininen lanka kasteltuna keltaiseen väriliemeen tuottaa vihreää lankaa. 

Sinipuun palasia keitettiin kertaalleen niin, että sinipuun palaset olivat harsopussissa liemessä. Langat lisättiin liemeen ja keiteltiin tunnin verran, huuhdeltiin ja ripustettiin kuivumaan. Oma vyyhtini värjättiin sinipuulla.

Aika tasainen, ihanan violetti sävy minun langassani. Tuskin maltan odottaa, että pääsen neulomaan tätä.

Keltasipulin kuoria keitettiin padassa reilun tunnin ajan. Sipulinkuoret siivilöitiin liemestä pois ja liemi kiehautettiin uudestaan. Liemeen lisättiin aluna ja langat. Sipulinkuorilla saatiin keltaisia sävyjä. 

Pietaryrtti tehtiin samoin kuin sipulinkuoret. Pietaryrtillä saadaan vihreitä sävyjä aikaiseksi.

Krappijuuria keitettiin kattilassa, siivilöitiin pois liemestä. Lisättiin viinikivi (puretusaine eli kiinnitysaine). Lisättiin langat ja keiteltiin tunnin verran. Krappijuurella saadaan punertavia sävyjä aikaiseksi. Lopputulosta en ehtinyt jäädä katsomaan.

Väriliemiä voi käyttää kahteen tai kolmeenkin kertaan ns. jälkiväriin. Tällöin värisävyistä tulee vaaleampia. Värjäyspatoihin voi lisätä myös kankaita samoihin väriliemiin. Näen jo sieluni silmin pellavaisia tai puuvillaisia mekkoja yhdistettynä sävy-sävyyn neulottujen neuletakkien tai asusteiden kanssa.

Tilalla, missä event oli, kasvatetaan lampaita ja juuri nyt oli keritsemisaika. Saimme seurata ja jopa itse kokeilla lampaiden keritsemistä. Itse en uskaltanut puuhaan ryhtyä, tyydyin seuraamaan isännän toimintaa vierestä.

Samalla lampaiden kynnet leikattiin ja ne saivat matolääkityksen. 

En ole aiemmin värjäillyt villalankoja, koska olen ajatellut: kun antaa pikkusormen, se vie koko kesän. Eli innostuisin niin valtavasti erilaisista kokeiluista, että kaikki aika menisi värjäyspatojen äärellä. Inspiraatio tarttui kuitenkin tällä kertaa niin paljon, että ajattelin värjätä teollisilla väreillä kattilassa lankoja ja erityisesti pätkävärjättyjä lankoja. 

Päivän värjäyssession kruunasi loistava aurinkoinen ilma.