Lokakuu on Roosa nauha -kuukausi

Lokakuussa on neulottu sukkia. Olen päässyt kaveriksi Roosa nauha langan kanssa, se kun on kovin ohutta minun käsilleni. Ostaessani uusia lankoja näin kaupassa mallisukat, joiden mukaan neuloin parit sukat.

Tätä mallia tuli kahdet, koska olin tulkinnut muistiinpanoni väärin ja toisesta sukasta tuli ihan eri kokoinen. Neuloin ensimmäiselle sukalle oikean kokoisen parin ja purin toisen sukan kantapäähän saakka ja raidoitin jalkaterä osuuden.

Seuraavat sukat ovat polkekeraitasukat kahden kerroksen raidoilla. Polvekeraidan mallikerta on seuraava, ensimmäinen kerros: oikea silmukka, langankierto, kolme oikeaa silmukkaa, ylivetokavennus, kaksi oikein yhteen, kolme oikeaa silmukkaa, langankierto, oikea silmukka, toistetaan koko kerros. Toinen kerros kaikki silmukat oikein. Toistetaan kahta kerrosta. Tein polvekeraitaa vain varteen, mutta sitä voi jatkaa vaikka jalkapöydän päällä myös jalkaterän osuudella. 

Kaikki yllä olevat sukat on neulottu 2,5 puikoilla.

Neljännet sukat neuloin kaksinkertaisesta Roosa nauha langasta puikoilla numero 4. Sukat ovat miesten kokoa. Jalkaterän päällä on 2 o, 2 n resoria. Kantapää on yksinkertainen, koska ajattelin vahvistetusta kantapäästä tulevan kaksinkertaisesta langasta liian tönkön.  Nyt vasta muistin, että neuloin muurahaisenpolkusukat kaksinkertaisella langalla ja vahvistetulla kantapäällä.

Tässä vielä kaikki "perhepotretissa"

Tämä naurattaa kovasti, koska itse en neulonut yhtään ainutta sukkaa 1990 -luvulla ja tälle vuodelle on kertynyt jo 18 paria.

Vaahteranlehtikranssi

Nyt on tähän pikku projektiin paras vuodenaika. 

Keräsin vaahteranlehtiä ja leikkasin aidalla roikkuvasta villiviinistä pari pätkää. Kieputin villiviinin kiepille. Rullasin vaahteranlehdet tötterölle ja kiinnitin ompelulangalla, leikkasin varret pois. Kiinnitin vaahteranlehtitötteröt villiviinirenkaaseen metallilangalla, aina vähän toistensa päälle. Ripustin kuistille.

 Kestää aikansa ja on helppo purkaa rautalanka pois ja laittaa roskiin.

Väripata porisee

Tänään lauantaina oli Lepaalla Väripata porisee event. Event on geokätköilijöiden tapaaminen, yleensä jollakin teemalla varustettuna. Tällä kertaa teemana oli kasviväreillä värjääminen. 
Ohjelmassa oli värjäämistä sipulinkuorilla, sinipuulla, koivunkuorilla, pietaryrtillä ja krappijuurella. 

Päivin värjäämiä lankoja oli näytillä.

Kävin ostamassa perjantaina Lentävästä Lapasesta 100 g Pirtin kehräämön valkoista kampavillalankaa, jotta pääsen kokeilemaan värjäystä. Olisin voinut ostaa enemmänkin lankaa. En kuitenkaan ollut ottanut etukäteen selvää, eikä emännätkään olleet tähdentäneet omien lankojen värjäysmahdollisuutta, joten kokeilu jäi yhteen vyyhtiin. 

Päivi oli etukäteen liottanut koivunkuoria kaksi viikkoa vedessä ja keittänyt liemen kertaalleen ja lauantaina keitti liemen uudestaan. Koivunkuoripalat siivilöitiin pois nesteestä ja kun liemi kiehui sopivasti, n. 80 asteessa, liemeen lisättiin aluna (puretus eli kiinnitysaine) Liemeen lisättiin kastellut lankavyyhdit. Mikäli haluaa epätasaisempaa värjäystä, voi vyyhtiä solmia solmuille tai jättää kastelematta etukäteen. 

Tasaisen värin saamiseksi ensimmäiset viisi minuuttia liikuteltiin lankoja varovasti väriliemessä. Lankojen annettiin olla liemessä noin tunnin ajan, liemen lämpötilan piti pysyä suunnilleen 80 asteessa koko ajan. Patojen alla piti olla koko ajan sopiva tuli. Kiehumisajan loputtua langat poimittiin liemestä pois ja huuhdeltiin useasti, niin kauan kuin langoista irtosi väriä. Ensimmäiseen huuhteluveteen lisättiin etikkaa, jotta villan auennut kuitu saatiin takaisin sulkeutumaan eikä villa huopunut. Lopuksi vyyhdit ripustettiin kuivumaan. Koivunkuoresta saatiin ruskean sävyisiä lankoja. 

Värisävyt vaihtelivat alkuperäisen langan värin mukaan ja alkuperäisen materiaalin mukaan.

Värjäyksessä toimii normaalit väriympyrän säännöt eli sininen lanka kasteltuna keltaiseen väriliemeen tuottaa vihreää lankaa. 

Sinipuun palasia keitettiin kertaalleen niin, että sinipuun palaset olivat harsopussissa liemessä. Langat lisättiin liemeen ja keiteltiin tunnin verran, huuhdeltiin ja ripustettiin kuivumaan. Oma vyyhtini värjättiin sinipuulla.

Aika tasainen, ihanan violetti sävy minun langassani. Tuskin maltan odottaa, että pääsen neulomaan tätä.

Keltasipulin kuoria keitettiin padassa reilun tunnin ajan. Sipulinkuoret siivilöitiin liemestä pois ja liemi kiehautettiin uudestaan. Liemeen lisättiin aluna ja langat. Sipulinkuorilla saatiin keltaisia sävyjä. 

Pietaryrtti tehtiin samoin kuin sipulinkuoret. Pietaryrtillä saadaan vihreitä sävyjä aikaiseksi.

Krappijuuria keitettiin kattilassa, siivilöitiin pois liemestä. Lisättiin viinikivi (puretusaine eli kiinnitysaine). Lisättiin langat ja keiteltiin tunnin verran. Krappijuurella saadaan punertavia sävyjä aikaiseksi. Lopputulosta en ehtinyt jäädä katsomaan.

Väriliemiä voi käyttää kahteen tai kolmeenkin kertaan ns. jälkiväriin. Tällöin värisävyistä tulee vaaleampia. Värjäyspatoihin voi lisätä myös kankaita samoihin väriliemiin. Näen jo sieluni silmin pellavaisia tai puuvillaisia mekkoja yhdistettynä sävy-sävyyn neulottujen neuletakkien tai asusteiden kanssa.

Tilalla, missä event oli, kasvatetaan lampaita ja juuri nyt oli keritsemisaika. Saimme seurata ja jopa itse kokeilla lampaiden keritsemistä. Itse en uskaltanut puuhaan ryhtyä, tyydyin seuraamaan isännän toimintaa vierestä.

Samalla lampaiden kynnet leikattiin ja ne saivat matolääkityksen. 

En ole aiemmin värjäillyt villalankoja, koska olen ajatellut: kun antaa pikkusormen, se vie koko kesän. Eli innostuisin niin valtavasti erilaisista kokeiluista, että kaikki aika menisi värjäyspatojen äärellä. Inspiraatio tarttui kuitenkin tällä kertaa niin paljon, että ajattelin värjätä teollisilla väreillä kattilassa lankoja ja erityisesti pätkävärjättyjä lankoja. 

Päivän värjäyssession kruunasi loistava aurinkoinen ilma.