Kokeilin Suuri Käsityölehden 6-7/2022 kaavaa kesämekkoon. Ompelin yhden mekon lankakerätrikoosta. Malli olikin niin hyvä, että innostuin kaivelemaan trikoovarastojani enemmänkin ja ompelin samalla kaksi mekkoa lisää.
Ompelussa ei ole mitään sen ihmeellisempää, sisäsaumat ompelin saumarilla, viimeistelyt ompelukoneella. Yhdessä mekossa on sivusaumoissa taskut, kahdesta mekosta jätin taskut pois.
Jonkun mielestä mekkojen trikoiden sävyt ovat enemmän syksyyn sopivia, mutta lyhythihaisina epäkäytännöllisiä. Tykkään värikkäistä vaatteista ja pidän varmasti lyhythihaisiakin mekkoja syksyllä ja talvella neuletakkien ja jakkujen alla.
Olen aiemminkin kertonut, että työni pesula-alan opettajana on hyvin vaihtelevaa lämpötilojen suhteen. Pesulatilassa tulee helposti kuuma ja luokkatilassa vastaavasti voi olla viileää. Lyhythihainen mekko on oivallinen vaate käytettäväksi töissä, kun sillä voi säädellä lämpötilaa helposti.
Aiemmin olen käyttänyt Tmi Jujunan Adalmiina mekon kaavaa, jolla ompelin vuosi sitten kaksi kesämekkoa. Nyt näyttää siltä, että tästä kaavasta on tullut toinen lempikaavoistani. Näiden mekkojen trikoot ovat Ommellisen mallistosta. Trikoita kului 2 m/mekko, yhteensä 6 metriä.
Turkoosi-harmaa-valkoinen mekko on ommeltu ohuesta joustocollegesta, joka on myös Ommellisen mallistosta.
Tähän mekkoon jaksoin vielä ommella taskut, kaksi muuta mekkoa on taskuttomia. Kuten kuvista näkyy, pidän mekkoja kuten tunikoita kapeiden housujen kanssa.
Kiva malli ja juuri tuollaisia tarvitaan kesät talvet farkkujen kanssa :-)
VastaaPoista