Samat langat, kahdet sukat

Olen ostanut joskus, ilmeisesti Lankamaailmasta, kirjavaa 6 säikeistä Sokkegarnin Salida lankaa. Ullaneuleessa on hyvä esittely. Kauan pohdin minkä langan kanssa tämä kirjava lanka sopii. Metrimäärien mukaan Novitan Nalle olikin sopiva kumppani.

Neuloin ensin kerrosrivinousulla sukat. Olin aiemmin neulonut vastaavat kerrosrivinoususukat lapselle, nyt halusin siksak kuvion sukan keskelle eteen. Ja tietenkin peilikuviksi. Esimerkiksi täällä on yksi hyvä ohje. Kerrosrivinoususukkiin kului lankaa 87 grammaa, sukissa on 56 silmukkaa ja ne on neulottu puikoilla numero 3. Ne ovat kokoa 38.

Raitalanka raidoittui hienosti ja sitä jäi vielä aika paljon. Kokeilin toisiin sukkiin ihan pelkästä raitalangasta millaista pintaa tulisi.

Kuvista näkyy, että jalkateräosuus on minulle hiukan liian leveä. Olisi pitänyt neuloa jalkapöydän päälle 2 o 2n resoria, niin sukka olisi asettunut paremmin. Näihin sukkiin kului lankaa 97 grammaa, silmukkamäärä sama 56, puikot samat 3, koko sama 38.

Oli hauska nähdä miten erilaiset sukista tuli vaikka molemmissa onkin samat langa. Pintakuvilla ja värijärjestyksellä on tosiaan väliä. Ihmettalin vielä miksi ensimmäinen sukka (vasemmalla) raidoittui tasaisen kauniisti ja toinen sukka (oikealla) sai tuollaiset leveämmät, epämääräisemmät raidat. Minua ei haittaa, mutta tasaraitafriikeille tämä olisi katastrofi.

Projektipussukoita

Projektipussukoista on kohistu käsityöpiireissä pitkään. Muun muassa Hupsistarallaan Terhi on ommellut  tetran muotoisia projektipussukoita. Nyt podcastien yleistyessä  projektipussukoita näkee vielä enemmän. Itse olen tähän asti kantanut neuleeni mukanani kangas- tai kestokasseissa ja samassa kassissa on saattanut olla useampikin neule kerrallaan (lähinnä pienikokoisia töitä esim. sukkia). 

Ompelin Wexleriltä Lahdesta ostamistani kankaista projektipussukoita. 

Ensimmäinen laukku meni kuitenkin aviomiehelle toilettilaukuksi.

Loput ompelin projektipussukoiksi. Olen aikoinaan ommellut niin paljon pussukoita, mm. karkkipapereista, että pussukoiden muoto ja kaava on ennestään tuttua, mutta mikäli etsit kaavaa, niin Hand made Hippu blogista löytyy hyvä kaava. Kaikki nämä pussukat on tehty samalla kaavalla.

Vaaleanpunainen ei mitenkään ole minun väri, mutta en voinut vastustaa joogaavia koiria.

Käytin pussukoissa pääsääntöisesti metriketjua, joten huolittelin ketjun päät pussukan kankaasta leikatuilla palasilla.

Vuorina käytin ohutta puuvillaa ilman mitään vanukerroksia. Pussukat eivät ole siis niin jäykkiä, että seisovat itsekseen. 

Pussukat ovat mitoitettu niin, että kaksi 100g lankakerää mahtuu hyvin plus vaikka sukka puikkoineen. Mittasin siis etukäteen kahden kerän vaatiman tilan ja piirsin kaavan näiden mittojen mukaan.

Tein lisäksi tetran muotoisia pussukoita. Täältä löytyy hyvä ohje näihin pussukoihin. Itse vähän oikaisin enkä ommellut vuorta ja päälistä erikseen ja leikkasin pussukan yhdestä kappaleesta. Tuolla ohjeella saa vielä siistimmän version.

Nämäkin on mitoitettu sukan neulonnan mukaan. Tetraan mahtuu kaksi 100 g kerää plus neuletyö puikkoineen.

Ruskea koirakangas on ostettu Eurokankaasta, kaikki muut kankaat Wexleriltä. Kankaita kului yhteensä 7,8 m. Yhteen pussukkaan kului 30 cm päälikangasta ja 30 cm vuorikangasta.

Valmiina kesään

Ompelin tytöille kesävaatteita. Tällä kertaa kolmessa koossa 92 cm, 110 cm ja 128 cm.

T-paidan kaava on Ottobre 3/15 malli Be positive. Legginsit on samasta lehdestä malli Diamonds.

Puseron kaavassa on lystikkäästi etupuolella istutettu hiha ja takapuolella raglanhiha. Yksivärinen ja kuviollinen kangas vuorottelelevat. Olkasauma on aavistuksen verran etukappaleen puolella.

Pöllökangas ja yksivärinen vaaleanpunainen trikoo on ostettu Masan Kangaspalasta Hyvinkäältä.

Dinosauruskangas on ostettu Ompelimo Sartasta Järvenpäästä, harmaa yksivärinen trikoo Masan Kangaspalasta.

Maatila-numerotrikoo on ostettu Ompelimo Sartasta, yksivärinen mintunvihreä trikoo on Eurokankaasta.

Kukallinen trikoo on ostettu Masan Kangaspalasta ja yksivärinen pinkki trikoo on Trikookellari Laaksolta Järvenpäästä.

Numerotrikoo on Ompelimo Sartasta ja yksivärinen interlockneulos on Eurokankaasta.

92 senttisen neidin vaatteet: viisi puseroa ja kolmet housut

110 senttisen neidin vaatteet: viisi puseroa ja kahdet housut

128 senttisen neidin vaatteet: viisi puseroa ja kahdet housut

Kankaita kului yhteensä 10 metriä. Taisi tuo kesäkin jo saapua, joten käyttöä varmasti näille on.

Ikuisuustakki

Aloitin tämän neuletakin neulomisen jo kaksi vuotta sitten. Sitten se unohtui kassin pohjalle ja nyt tänä keväänä neuloin etukappaleet ja hihat kuukaudessa loppuun. Varsinaiseen neuletakkiin ei ole mitään ohjetta vaan neuloin sen olemassa olevan neuletakin mitoilla. Lankana käytin Roosa Nauha lankaa ja puikot oli numero 4 pyöröpuikot. Numero 4:n puikot ovat liian suuret tälle lankavahvuudelle mutten halunnut neuloessa kirjoneuleen olevan aivan peltimäistä.

Alkuperäinen kirjoneuleen ohje on sukille: Roll the Bones. Tarkoituksena on rakentaa mallikerroista noppakuutiot ja antaa noppien määrittää mikä mallikerta tehdään seuraavaksi. Tämä metodi toimii sukissa hyvin, koska mallikertoja on aika vähän. Neulepaidassa tuo ei onnistu, joten ratkaisin asian siten, että kopioin mallikertoja riittävästi ja teippailin niitä vierekkäin ja päällekkäin riittävän paljon. Piirsin ruutupiirrokseen suoraan kappaleiden ääriviivat, niin kavennuksetkin tulivat automaattisesti oikein.

Kuvioista halusin mahdollisimman epäsymmetrisiä.

Tarkkasilmäisimmät ehkä jo huomasivatkin, että valmis neulepinta näyttää erilaiselta kuin keskeneräinen neulepinta. Tässä onkin sitten tämän neuletakin strömssiosuus eli älkää tehkö tätä perässä. Sain siis neulottua kappaleet valmiiksi ja kasasin neuletakin valmiiksi. Neuloin kauluksen ja napituslistan, kiinnitin napitkin. Kastelin neuletakin, koska niin tekevät muutkin ja aikomuksena oli venytellä neutekakki sopiviin mittoihin. Kastelussa kuitenkin neuletakki venähti todella paljon, leveyteen yli kymmenen senttiä ja hihoihin tuli mittaa lisää liki 30 senttiä. Siis todella paljon. En tietenkään halunnut purkaa vaivalla neulottua neuletakkia, joten tein niin kuin missään nimessä ei pidä tehdä. Pesin neuletakin koneessa 60 asteessa  froteepyyhkeiden kanssa, jotta se kutistuisi. Ensimmäisellä kerralla ei kutistunut tarpeeksi, joten uusin käsittelyn. Ja kaikille tiedoksi, että olen tekstiilialaa opiskellut ja työskentelen tekstiilihuollon kouluttajana, joten tiedossani on todellakin huopumisefekti. Tämä käsittely oli tällä kertaa tahallista. Hihoja kutistin vielä höyryttämällä. Tässä käsittelyssä onnistuin mielestäni hyvin eikä minua haittaa lievä huopuminen, koska neuletakki ei ole vieläkään ihan peltimäistä huopaa vaan juuri sopivan jämäkkää. Tämän neuletakin opetus siis olkoon se, että muista kastella ja kuivattaa myös se mallitilkku!

Monet neulojat käyttävät silmukkamerkkejä kertomaan paljonko on kunakin päivänä neulottu. Minä ratkaisin asian siten, että merkitsin edistymisen yliviivaustussilla ja vaihdoin aina tussin väriä sen mukaan kuinka kauan milläkin kerralla ehdin neuloa. Joskus neuloin pari riviä, joskus taas parikymmentä.

Napit on ostettu aikoinaan Prahasta Kaarlensillalta emalikoruja tekevältä käsityöläiseltä. Lankaa kului neuletakkiin yhteensä 593 grammaa. En muistanut punnita lankavyyhtejä etukäteen, joten en tiedä onko punaista kulunut enemmän kuin harmaata vai päinvastoin.

Viimeistelyn hankaluuksista huolimatta rakastuin tähän takkiin totaalisesti. Se on oikean kokoinen, oikean värinen ja aivan minun näköinen.