Helmineuletakki aviomiehelle

Hupsista, elokuu sujahti ohi niin, etten postannut yhtään valmistunutta käsityötä. Aloitin tämän neuletakin neulomisen viime vuoden elokuussa. Ensimmäinen tavoite oli saada tämä neuletakki valmiiksi jouluksi, mutta enpä saanutkaan. Neuloin keväälläkin monta neuletakkia välissä valmiiksi ja vasta kesällä palasi innostus tämän neuletakin pariin. Sainkin sen valmiiksi sopivasti aviomiehen syntymäpäivälahjaksi.

  
Neuletakki on siis helmineuletta, malli ja mitat on otettu aviomiehen vanhasta trikoisesta takista. Helmineule on yllättävän vaikeaa neuloa, vaikka kuulostaa helpolta. Päässäni soi koko ajan oikea, nurja, oikea, nurja. Seuraava kerros nurja, oikea, nurja, oikea. Silti sattui niin, että parissa kohtaa lipsahti resorin puolelle eli oikeat silmukat oikeiden päälle ja vastaavasti nurjat nurjien päälle. Jos huomasin virheen ajoissa, niin korjasin sen ja mikäli virhe oli jo kaukana takanapäin niin annoin olla. Sanoin, että tähän neuletakkiin on neulottu paljon rakkautta ja muutama koirankarva. 

Lankana on Vilma, neuloin 3,5 numeron pyöröpuikoilla kunkin kappaleen erikseen ja ompelin saumoista käsin kiinni. Resorit neuloin numeron 3 puikoilla. Kauluksen ja napituslistat neuloin alareunasta alareunaan ja ompelin listaa kiinni sitä mukaan kuin neuloin. Napituslistat ja kaulus on aina oikein neulosta. Kauluksen muoto on neulottu ihan kokeilemalla. Muistiinpanojen avulla sain molemmat puolet samanlaisiksi. Lankaa kului yhteensä 757 grammaa.

Aviomies näytti pitävän lopputuloksesta ja neuletakista tuli juuri sopiva. Neuloin takkia salaa mm. työmatkoilla, yksin kotona ollessa ja kerran jopa neuleiden yössä. Onnistuin säilyttämään yllätyksen loppuun saakka. Vaikka tämä ei ole itselle niin tunnen suurta onnistumisen iloa.