Lankakokeiluja

Olen neulomassa joululahjaksi Marimekon räsymattokuvioilla olevaa neulepaitaa. Lahjan vastaanottaja on toivonut paitaa ja itse tietää sen saavansa. Hän on kovin lämminverinen ja samalla herkkä kutiamaan, joten kokeilin ennakolta neljää lankavaihtoehtoa neulepuseroa varten. Vastaanottaja sai itse kokeilla lankojen tuntua koehihoissa. Samalla pystyn hiukan suunnittelemaan kuvioita ja laskemaan neuletiheyttä.

Puran koehihat koekäyttöjen jälkeen ja neulon niistä sitten jotain muuta. 

Langat ovat 1. Novitan Venla. Tämä lanka kutitti saajaa eniten, joten tämä ei päässyt jatkoon.

Lanka numero 2. oli Dropsin Fabelia, joka tuntui saajasta myös karkealta.

Kolmas lanka oli Austermann Step Classic. Tämä pääsi loppusuoralle neljännen langan kanssa.

Neljäs ja viimeinen lanka oli Alize Superwash. Tämä oli toinen loppusuoralle päässeista langoista.

Kahta viimeistä mallihihaa sovitettiin monta kertaa, tehtiin tuntotestejä sokkona, hierottiin tilkkua kaulaa, käsiä ja kasvoja vasten ja lopulta voittajaksi selviytyi Austermaan Step Classic. Lopuksi vielä katsottiin langan värikartasta mieluisimmat värit.

Kaikki ovat fingering vahvuisia lankoja ja kohtuullisen edullisia. Merinolangat on tällä kertaa jätetty pois laskuista niiden hintavuuden vuoksi.

Käytin tällä kertaa runsaastikin aikaa etukäteissuunnitteluun. Ikävämpää olisi ollut se, että neulepuserosta olisi tullut käyttäjälle käyttökelvoton mm. kutiavuuden vuoksi.

Hiusdonitseja

Ompelin puuvillakankaista hiusdonitseja. Kangas jäi ylimääräiseksi   tästä mekosta. 

Tällä kertaa käytin donitsien sisällä valmiita kiharaisia hiuspompuloita.

Kangaskulutusta en laskenut. Hiusdonitsit ovat vähän eri kokoisia, koska kokeilin, että mikä koko olisi sopiva.

Kolme mekkoa

Kokeilin Suuri Käsityölehden 6-7/2022 kaavaa kesämekkoon. Ompelin yhden mekon lankakerätrikoosta. Malli olikin niin hyvä, että innostuin kaivelemaan trikoovarastojani enemmänkin ja ompelin samalla kaksi mekkoa lisää. 

Ompelussa ei ole mitään sen ihmeellisempää, sisäsaumat ompelin saumarilla, viimeistelyt ompelukoneella. Yhdessä mekossa on sivusaumoissa taskut, kahdesta mekosta jätin taskut pois.

Jonkun mielestä mekkojen trikoiden sävyt ovat enemmän syksyyn sopivia, mutta lyhythihaisina epäkäytännöllisiä. Tykkään värikkäistä vaatteista ja pidän varmasti lyhythihaisiakin mekkoja syksyllä ja talvella neuletakkien ja jakkujen alla. 

Olen aiemminkin kertonut, että työni pesula-alan opettajana on hyvin vaihtelevaa lämpötilojen suhteen. Pesulatilassa tulee helposti kuuma ja luokkatilassa vastaavasti voi olla viileää. Lyhythihainen mekko on oivallinen vaate käytettäväksi töissä, kun sillä voi säädellä lämpötilaa helposti.

Aiemmin olen käyttänyt Tmi Jujunan Adalmiina mekon kaavaa, jolla ompelin vuosi sitten kaksi kesämekkoa. Nyt näyttää siltä, että tästä kaavasta on tullut toinen lempikaavoistani. Näiden mekkojen trikoot ovat Ommellisen mallistosta. Trikoita kului 2 m/mekko, yhteensä 6 metriä.

Turkoosi-harmaa-valkoinen mekko on ommeltu ohuesta joustocollegesta, joka on myös Ommellisen mallistosta.

Tähän mekkoon jaksoin vielä ommella taskut, kaksi muuta mekkoa on taskuttomia. Kuten kuvista näkyy, pidän mekkoja kuten tunikoita kapeiden housujen kanssa.

Kolmas ja viimeinen erä Marimekon tekstisukkia

 Vaikka edellisessä Marimekko tekstisukkien  postauksessa kerroin tekstisukkien neulomisen riittävän, niin neuloin silti vielä kolmet tekstisukat. 

Etsin lankavarastostani ihan muita lankoja ja löysin sieltä KAKSI mustaa kerää Muumitalo lankaa. Ostin yhden valkoisen kerän lisää ja neuloin kahdet sukat mustalla pohjalla ja valkoisella tekstillä ja yhdet sukat valkoisella pohjalla ja mustalla tekstillä. Nämä ovat sitten ehdottomasti viimeisset Marimekkotekstisukat.

Sukat ovat naisten kokoa 38-39, neuloin sukat 3,25 puikoilla. Sukkiin kului lankaa noin 80 gramma/sukkapari, yhteensä 240 grammaa. Aikaisempia Marimekkotekstisukkia voit katsoa  myös täältä 

Koristetyynyjen päälliset

Ompelin kummitytölleni uudet tyynypäälliset sohvalle. Kankaat ovat Marimekon Kaivo ja Lokki puuvillakankaita.

Lokki kuosiin ompelin vetoketjun tyynynpäällisten reunaan siten, että vetoketju jää taitteiden taakse piiloon.

 

Kaivo kuosissa ompelin vetoketjun keskelle tyynyä taakse, jotta kuvio ei katkea reunoissa.

Tyynynpäälliset ovat 50 cm*50 cm kokoisia. Kankaita kului 1,10 m/ kuosi, yhteensä 2,20 m. Kankaat eivät olleet minun vaan kummityttö oli ostanut ne ja pyysi minua ompelemaan.

Housujen vyötärön korjaus

Nyt ei tarvinnut suurentaa housuja leveyssuunnassa vaan pidentää pituussuunnassa. 

Ostin keväällä Voglialta uudet housut. Niissä tuntui ostohetkellä takahaarasauma olevan hiukan liian lyhyt minun makuuni. Ostin housut kuitenkin ja ajattelin, että kyllä housuja voi pitää. Kesän mittaan housujen takakappale alkoi kuitenkin valumaan ja se tuntui epämiellyttävältä. Housuja sai koko ajan nostella takaa.

Korjasin housut purkamalla ensin vyötärön tikkaukset auki ja irrottamalla vyötärölle ommellun kuminauhan. Kuminauhan säästin ja käytän sen joskus seuraaviin housuihin. 

Leikkasin käytöstä poistetuista joustavista farkuista valmiin kuminauhavyötärön ja muutaman sentin etu- ja takakappaletta vyötäröstä alaspäin. Leikkasin takakappaletta hiukan syvemmäksi kuin etukappaletta. Farkuissa oli sopivasti viisto kaaroke valmiina, leikkasin sen reunaa pitkin. 

Ompelin  farkkukankaisen rinkulan housujen vyötärölle ja se oli ihan sattumalta millilleen oikean kokoinen. Olin varautunut, että joudun kaventamaan joko Voglian housuja tai farkkukankaista rinkulaa, että saan kappaleet sopimaan toisiinsa. 

                                               Ennen 

Nyt

Näytän teille pyllyni ja selkämakkarani, mutta näette tilanteen ennen ja jälkeen. Housut ovat monin verroin miellyttävämmät pitää, kun vyötärö tulee riittävän ylös eikä housut valu. Pidän aina paitoja housujen päällä, joten korjaus ei näy ulospäin ollenkaan.