Kummityttömme, neiti O. on jo seitsemän vuotias koululainen. Ompelin hänelle ennen joulua kolme mekkoa trikoosta. Nämä olikin sitten viimeiset joululahjat vuodelle 2019.
Kaikki mekot on ommeltu samalla kaavalla, joka löytyy Allt om Handarbeten 9/2015 lehdestä. Olen ommellut samalla kaavalla siskoksille nämä tunikat. Pidensin hieman leikkuuvaiheessa tunikaa ja sain mekon. Mekot ovat kokoa 128 cm.
Mekot ovat siitä hyviä kasvaville lapsille, että mekkomitan lyhentyessä se menee vielä tunikana, kunnes kädet kasvavat hihoista ulos.
Kissatrikoo on ostettu Eurokankaasta.
Jäniksiä ja kettuja talvisäässä esittävä trikoo on ostettu Eurokankaasta.
Norsutrikoo on ostettu Ottobren myymälästä Rovaniemeltä. Yhteensä trikoita kului 2,5 metriä.
Näitä vaatteita ommellessa vanha ompelukoneeni, rouva Eva, sanoi yhteistyösopimuksemme irti. Ostin hänen jatkajakseen neiti Singerin. Olen aiemmin huolitellut pääntien, hihan suiden ja helman päärmeet kaksoisneulalla. Nyt Singerissäni on joustava hunajakenno-ommel, johon ihastuin ikuisesti.
Sukkafinlandian toinen etappi starttasi perjantaina 17.1 klo 16. Töiden ja koirien hoitamisen takia pääsin aloittamaan lähempänä klo 17. Ohje on Tiia Niemen suunnittelema. Hän pitää Langan päästä kiinni blogia.
Sukissa on edessä intarsia neuleena toteutettavat vinoneliöt. Intarsianeulominen on minulle ihan vierasta, käsitteen olen kylläkin kuullut. Ohjeessa oli onneksi selkeät ohjeet neuletekniikkaan. En ole tyytyväinen intarsianeuleen laatuun, mutta kelvollinen tulos ensikertalaiselta kuitenkin. Seuraavat ovat toivottavasti kauniimmat.
Neuloin sukkia ensimmäisen illan ja yöhön klo 3 saakka. Ensin ajattelin neulovani koko yön ja saavani sukat valmiiksi. Intarsia tuotti minulle niin paljon hitautta, että ensimmäisenä yönä sain ensimmäisen sukat kolmannen neliön loppuun.
Nukuin muutaman tunnin ja aloitin seuraavana päivänä aamupäivällä sukkaprojektia eteenpäin. Olinkin tehnyt väsymyksen viime hetkillä palmikossa virheen ja sen korjaamiseen kului aamupäivällä tunnin verran. Sain ensimmäisen sukan valmiiksi lauantaina noin klo 16 aikoihin eli vuorokauden kuluttua aloituksesta.
Aloitin toista sukkaa ja neuloin yöhön klo 2 saakka, silloin olin samassa vaiheessa kuin edellisenä yönä ensimmäisen sukan kanssa. Toisen sukan neulonta jatkui sunnuntaiaamuna. Pääsin aloittamaan hiukan aiemmin kuin lauantaina. Sukat tulivat valmiiksi sunnuntaina noin klo 13.30.
Ehdin kastelemaan ja pingottamaan ensimmäisen sukan. Toisen sukan vain höyrytin valokuvia varten. Vasta valokuvien jälkeen kastelin toisen sukan ja laitoin pingottumaan.
Kilpailusukissa piti neuloa vähintään koko M, jossa oli 72 silmukkaa. Tiesin jo alussa että tämä sukka tulee olemaan itselleni liian suuri. Lahjoitan nämä sitten joskus jollekin ystävälleni tai hyväntekeväisyyteen.
Lankana käytin Drops Fabelia yksiväristä farkunsinistä ja vaihtuvaväristä violettia. Sukista ei tullut symmetrisisä kuvioiden kohdalta, mutta käytin raitalankaa järjestyksessä miten se kerältä tuli. Lankoja kului yhteensä 72 grammaa. Neuloin puikoilla numero 2,5. Halusin neuloa sukkapuikoilla eikä minulla ollut pienempiä sukkapuikkoja (en tiedä onko olemassakaan)
Olen onnellinen että selvisin tästä etapista, intarsia oli hirmuisen hidasta, näin ensikertalaiselle. Neulominen oli myös hidasta sen vuoksi, että sukat neulottiin kolmella puikolla (tai neljällä, miten sen haluaa laskea). Sijoitukseni tällä etapilla oli 37.
Aloitin joululomalla kahden neuletakin neulomisen. Sukkia suuremmat projektit ovat aiemmin majailleet erilaisissa kangaskasseissa. Halusin umpinaisemmat säilytyspussit neuletöille.
Ompelin ensin puuvillakangasta yhdistettynä korkkikankaaseen samalla tavalla kuin nämä projektipussit. Tikkukangaspuuvilla on ostettu Wexleriltä Lahdesta (kangaskaupan loppuunmyynnistä)
Vuorikangas on myös puuvillaa, sen ostopaikkaa en muista. Voi olla, että olen saanut kankaan lahjaksi.
Kirjoneulekuvioinen painettu puuvilla on myös Wexleriltä, kuten myös keltainen vuorikangaspuuvilla.
Seuraaviin pussukoihin kokeilin nahkapaperia korkkikankaan paikalle.
Nahkapaperin käsittelyssä oli omat haasteensa. Se piti kastella kohtuullisen märäksi ennen kuin sitä pystyi leikkaamaan ja ompelemaan. Ompelun jälkeen nahkapaperin piti kuivua riittävästi ennen käyttöä.
Punaisen, yksivärisen lisäksi ostin ruskeaa, kultaisilla pilkuilla tai palloilla kuvioitua nahkapaperia. Sen yhdistin Wexleristä ostettuun kirjoneulekuvioiseen puuvillaan.
Sininen sydänkuvioinen puuvillakangas on ostettu Eurokankaasta. Sitä käytin aiemmin kestojoululahjapusseihin.
Kaikki pussukat ovat riittävän suuria neuletakkiprojekteille ja ne ovat niin jäykkiä, että toimivat korimaisina säilytysastioina. Langat juoksevat pussukoista sujuvasti ja mikä tärkeintä pussukat ovat suljettavia. Näin säästyn ainakin 10 miljoonalta koirankarvalta, kun nyt neuleisiin tarttuu vain miljoona koirankarvaa.
Kankaita kului näihin projektipusseihin 3,55 metriä. Korkkikangasta ja nahkapaperia en ole laskenut kangasvarastoon enkä kulutukseen. Lasken ne kuuluvaksi askastelutarvikkeisiin.
Aloitin tämän neuletakin neulomisen viime vuoden kesäkuussa. Haaveena oli saada kesäksi uusi neuletakki tämän neuletakin seuraajaksi. Tuo edellinen, samoista langoista neulottu oli niin pidetty, että se suorastaan kului puhki kainaloista. Korjaaminen ei olisi auttanut. Kesä meni sitten suhisten ohi ja vasta nyt talvella sain tämn valmiiksi. Ulkona vallitsevasta säästä tosin ei voi kuvitella olevan talvi.
Vaaleamman sininen lanka on Sandnes garnin Mandarin Classic lankaa, merseroitua puvillaa. Tummansininen on Sublime egyptian cotton DK, merseroimatonta puuvillaa. Napituslistoissa vielä toista tummansinistä puuvillalankaa.
Neuletakki on neulottu pääntieltä helmaan, saumattomasti. Raglansaumoissa on kolme silmukkaa lisäysten välissä, niin saumasta tulee leveämpi ja enemmän erottuva. Hihoissa on tehty kavennukset kuuden kerroksen välein. Hihat on tarkoituksella hiukan ylipitkät, tykkään ylipitkistä hihoista.
Hartioilla on muutama kerros lyhennettyjä kerroksia, niin niskaan sain lisää pituutta. Samoin helmassa on takana muutama lyhennetty kerros tuomaan pyllyn puolelle pituutta. Vartalo-osassa olen epämääräisesti lisännyt silmukoita sinne ja tänne, jotta neuletakki olisi hiukan a-linjainen ja lantiolta sopivan kokoinen.
Lankoja kului yhteensä 736 grammaa ja vaaleansininen ja miehustan tummansininen loppuivat kokonaan. Napituslistan tummansinistä jäi ehkä 30 grammaa. Raidat ovat oikeasti kohdakkain vaikka kuvissa näyttävät olevan eri kohdilla.
Tämä neule pääsee heti ensimmäiselle matkalleen helmikuussa. Olen todella iloinen, että tämä on vihdoin valmis ja että siitä tuli näin sopivan kokoinen.
Siskoni sukulaistytöillä on yhteensä kolme poikaa, ikäjakaumaa en tarkkaan muista, mutta tämän hetkiset koot ovat 92 cm, 98 cm ja 104 cm.
Ompelin heille muutaman paidan ennen joulua. Kaikki paidat on ommeltu samalla kaavalla, kaava on Allt om Handarbete Sömnadsmagasin lehdestä, numerosta 4/2019.
Pienin pojista eli 92 cm sai paidat kauhakuormaaja- ja traktoritrikoista.
Kauhakuormaajatrikoo on ostettu Masan kangaspalasta Hyvinkäältä.
Traktoritrikoo on ostettu kangaskapinasta Tampereelta.
Keskimmäisen pojan eli 98 cm paidoissa oli nostureita ja paloautoja.
Nosturitrikoo on ostettu Eurokankaasta.
Paloautotrikoo on ostettu Masan kangaspalasta Hyvinkäältä.
Kaikissa paidoissa on edessä napituskaitale ja kaksi nappia. Napituskaitale on joko yksiväristä trikoota tai resoria. Napituskaitale ja etukappale napituskaitaleen kohdalla on tuettu tutkikankaalla. Olin erityisen huolellinen napituskaitaleen ompelussa, koska siinä näkyvät virheet helposti.
Vanhimman pojan paidoissa seikkailivat työkoneet, lähinnä traktorit ja erilaiset hirviöt (monsterit)
Traktoritrikoo on Masan kangaspalasta.
Monsteritrikoo on Eurokankaasta. Trikoita kului yhteensä 2,6 metriä. Samalla leikkaamisella leikkasin jo valmiiksi kaksospojille 104 cm paitoja. Jokaisesta kuosista sain leikattua yhden paidan. Ompelen ne tämän vuoden aikana kunnes kaksoset kasvavat seuraavaan kokonumeroon.
Kun sain neulottua kaikki joululahjaneuleet, neuloin itselleni The sweet Alice Beanie pipon.
Lankana käytin rva Silmusolmun myymälästä tilaamaani Dropsin Alpaca lankaa. Lankaa kului yhteensä 80 grammaa ja neuloin pipon puikoilla numero 3.
Pipo neulottiin kaksinkertaiseksi. Se on ihanan lämmin ja juuri oikean kokoinen minulle.
Aloitusreunassa lisäykset tehtiin neljässä kohdassa.
Lopetusreunassa on kukkamaisempi kavennuskuvio. Pipoa voi käyttää kummin päin vain haluaa. Tämän kääntömahdollisuuden vuoksi en halunnut pipoon tupsua.
