Mysteerisukka Ilari

Ennen SukkaFinlandian varsinaisen kilpailun alkamista neulojia hemmoteltiin Puikkomaisterin eli Tiina Kaarelan mysteerisukalla. Ohje ilmestyi neljässä erässä. Itse ehdin neuloa tämän mysteerisukan Hellunen sukkien jälkeen odottaessani seuraavaa etappia. Täytyy kyllä sanoa, että Puikkomaisteri on räjäyttänyt sukan anatomian palasiksi. Itselleni tämä oli helpompi rasti, koska ohje oli kokonaisuudessaan kerralla käytössäni verrattuna niihin, jotka tekivät sukat askel kerrallaan.

Sukkien neulominen lähti alkuun siis vinoon neuloen patalapun näköinen palanen, joka tuli jalkapöydän päälle. Tässä minulla meni jo vähän vikaan, koska palasesta tuli hieman liian suuri. Palaset aseteltiin niin, että raidat tulivat peilikuviksi.

Seuraavaksi "patalapun" toiselle puolelle neulottiin sileällä kaitale, joka kiinnitettiin aloitusreunaan. Saatiin siis aikaiseksi lieriö tai putkilo. Tässä vähän sileän osuuden pituudella sain korjattua alkuperäistä liian suurta lappua.

Seuraavaksi neulottiin kärkiosa, johon poimittiin silmukat lieriön toisesta reunasta. Tämä suositeltiin tekemään samalla värillä kuin jalkapohjan alle tuleva yksivärinen osa, mutta minä halusin leikitellä väreillä.

Seuraavaksi neulottiin toinen samanlainen pääty lieriön toiseen päähän sillä erotuksella, että vartta varten jätettiin eri värinen lanka. Tuosta erivärisen langan reunoista poimittiin varren silmukat. Nyt oli siis kummastakin päästä suljettu "sukkula" valmis.

Viimeiseksi poimittiin siis kantapään yläreunasta silmukat ja neulottiin riittävän pitkä varsi. Itselläni olisi tullut liian suuri varsiosa, jos olisin tehnyt ohjeen mukaisesti sileää neulosta. Tein siis ohjeesta poiketen koko matkan 2 o, 2 n resoria ja sain varren sopimaan jalkaani. Tein tarkoituksella aika pitkän varren. Lopuksi silmukat pääteltiin löysästi.

Nyt jälkiviisaana on helppo sanoa, että looginenhan tämä sukka kuitenkin on. Mutta ymmärrän myös hämmennyksen, mitä sukan ohjeen askeleet ovat neulojissa aiheuttaneet, kun eivät ole tienneet mitä seuraavaksi on tulossa.

Kivat sukat sain mielestäni aikaiseksi, sukkabloggerilla lepuuttaminen ojensi pieniä vinouskohtia hyvin. Ainut mihin en ole näissä sukissa kovin tyytyväinen on jalkapohjan alle jäävät saumakohdat silmukoiden poimintakohdassa. Ihan lemppareiksi eivät taida päätyä, mutta olipas hauska tehdä jotain todella erilaista. Siitä täydet pisteet Puikkomaisterille.

Oranssi lanka oli Austermanin Step Classicia, harmaa lanka oli Kaupunkilanka Rautatie. Neuloin puikoilla numero 2,5. Lankaa kului yhteensä 72 grammaa.

Hellunen

SukkaFinlandia on edennyt jo neljännelle etapille. Neljännellä etapilla neulottiin Pirjo Iivosen suunnittelemat Hellunen sukat. Minäkin pääsin tällä kertaa määräajassa maaliin.  Sukkien ohje julkistettiin sunnuntaina 14.1.18 klo 12, minä aloitin sukat vasta maanantaina illalla ja sain ne valmiiksi sunnuntaina 21.1.18. Sijoitukseni oli 95. En omasta mielestäni mitenkään urakoinut sukkia vaan kävin normaalisti töissä, ulkoilutin koiria ja nukuinkin.

Neuloin nämä sukat Novitan Nallesta harmaalla ja kirkkaansinisellä.  Vaikka sininen ei kuulu lenpiväreihini, niin sukista tuli yhdet lempisukistani tässä SukkaFinlandiassa.
 

Olen aikaisemmin valitellut SukkaFinlandian mallien vaikeutta, mutta nämä olivat mielestäni helpot neuloa. Varren ja jalkaterän mallikuvio oli kuusi kerrosta korkea, joten sen oppi nopeasti ulkoa. Hiukan aina jännitän, kun pitää tehdä minimissään tietty kerrosmäärä, että tuleeko liian suuret sukat. Tällä kertaa minimikerrosten lisäksi lisäsin kaksi kerrosta ja ohjeen mukaiset kärkikavennukset niin sain täydellisen kokoiset sukat.
 

Sukissa on taas minulle uusia asioita: Nirkkoreunainen aloitus sukkapuikon ja virkkuukoukun avulla, latvialaiset palmikot varren alku- ja loppuosassa sekä ristikkäinen kärkikavennus.  Kaikki sellaisia teknisiä ratkaisuja, että aion käyttää niitä myöhemminkin.
 

Kantapää on perinteinen ranskalainen kantapää. Sukan loppuosa silmukoitiin neulomalla. Neuloin sukat puikoilla numero 2,75 ja lankaa kului yhteensä 104 grammaa.

Jämäraitasukat

Mehukekkerit blogissa on kässävuosihaaste ja tammikuun haaste on jämät, joko langanjämät eli jämälangat tai kankaanjämät eli jämäkankaat. Tammikuussa en ole koskenutkaan ompelukoneeseen, joten neuloin SukkaFinlandia sukkien välissä jämälangoista perussukat. Yhdistin yksivärisiä harmaita 7 veljestä erilaisiin raidallisiin 7 veljestä lankoihin. Raidoitus on kahden kerroksen välein.

Neuloin sukista miesten 42-43 kokoiset. Neuloin 56 silmukalla perussukat, puikoilla numero 3,5. Tein normaalin vahvistetun kantapään, nauhakavennuksen kärjessä ja loput silmukat silmukoin.

  
Jaoin kerät puoliksi ja neuloin suunnilleen samaan kerrokseen saakka. Varsinkin varsiosasta huomaa, että raidoitus menee eri suuntaan, kun kerän alku siirtyikin kerän loppuun. En jaksa tällä kertaa moisesta välittää, vaan nämä kelpaavat hyvin. Jalkateräosan violetista raitalangasta neuloin aiemmin lilat sukat. Tuolloin valittelin sitä, että raitalanka ei ollut oikein minun mieleistä. Nyt tuo violetti asettui oikein nätisti.

Andante festivo

Nämä SukkaFinlandian kolmannen etapin sukat, Andante festivo,  on suunnitellut Anna Mäkilä. Mallikuvissa sukat näyttivät todella kauniilta ja lähdin sitten näitä neulomaan. 

Uutta tuli taas opittua: en ole ennen käyttänyt missään neuleessa helmiä koristeena. Enkä ole aiemmin yhdistänyt kirjoneuletta pitsikuvioon.  Näissä sukissa oli myös uudenlainen aloitusresori sekä kantalappu. Kyllä meillä on taitavia suomalaisia neulesuunnittelijoita. 

Näihin sukkiin helmiä tuli kirjoneulekuvion joukkoon. Helmien kiinnittäminen oli minulle hidasta, mallikuvio kierrettyine silmukoineen ja yhden silmukan palmikoilla oli haastava. Vasta kantapään jälkeen tuntui siltä, että kuvio alkaa sujua, ehkä siksi että kuvio oli vain kertaalleen jalkapöydän päällä kun varressa kuvio toistui kahdesti. Tarkkana silti sai olla siitä millä puikolla oli menossa. Kirjoneuleraidan neuloin peilikuviksi.

Neuloin  sukat  Roosa nauha langasta tummanharmaasta ja marjapuuron punaisesta. Puikot olivat 2,5 "hammastikut", lankaa kului yhteensä 74 grammaa, kevyet sukat siis.

Kärkikavennuksissa jatkoin kuviota kärkeen saakka, lopuksi tehtiin silmukoimalla päättely. Nopeuskisassa kuviota olisi pitänyt tehdä viisi kertaa ennen kärkikavennuksia, mutta minun jalkaani sopi neljä ja puoli kuviokertaa ennen kavennuksia. Onneksi siis myöhästyin maalista puolitoista vuorokautta, koska olisin varmaan saanut hylkäyksen liian lyhyestä jalkateräosasta.

 

Seuraava etappi on siis julkaistu 14.1.18 klo 12 ja minä sain tämän sukkaparin valmiiksi 15.1.18 klo 19. Aloitin heti seuraavan etapin sukat ja jospa nyt ehtisin saamaan sukat valmiiksi määräajassa.

Kuvastin

Sukka Finlandia on edennyt jo neljännelle etapille (julkaistu 14.1.18), minä sain valmiiksi toisen etapin ja kolmas etappi on puikoilla. Sukka Finlandian toinen etappi oli Kuvastin sukat, jotka on suunnitellut Veera Välimäki. Aristelin aloittaa näitä sukkia, koska minulle tuo varpaista aloittaminen on ollut jonkinlainen mörkö. Tartuin kuitenkin haasteeseen ja hain tietoa varpaista aloitukseen. Löysin Ullaneuleen sivuilta ohjeen kahdeksikkoaloitukseen. 

 Ensimmäisen sukan aloitus ei ollut ihan kaikkein kaunein, mutta pääsin alkuun kuitenkin. Loppusukka olikin niin mielenkiintoinen, että sitä ei meinannut malttaa lopettaa ollenkaan. Toisen sukan aloitus meni jo paremmin. Nyt olen saanut tuon varpaista aloituksen mörkön ravistettua aivoistani ja aion tänä vuonna harjoitella erityisesti varpaista aloitusta.

Näissäkin sukissa oli taas minulle uusi kantapää, vähän niinkuin tiimalasikantapään ja vahvistetun kantapään yhdistelmä. Voisin käyttää tätä jatkossa varpaista aloitettuihin sukkiin.

Neuloin sukat peilikuviksi, tykkään ihan hirveästi peilikuvasukista. Tasasin vähän kantapään jälkeen, että sain kuviot täsmäämään etupuolen kanssa.

Käytin näissä sukissa lankana Nallea, kahta eri lankaa vaikka samaa keltaista (toinen normaalia ja toinen Aloe vera), eränumerot olivat tietenkin erit. En ollut varma miten 100 gramman kerä riittää, siksi jatkoin toisella laadulla varmuuden vuoksi. Olisi kuitenkin riittänyt, kun lankaa kului yhteensä 91 grammaa. Neuloin sukat 2,75 numeron puikoilla. Hassu yksityiskohta, että märkänä lankojen ero näkyy selvästi kun kuivana ero tasaantuu huomaamattomaksi.

 

Varpaista aloittaessa on helpompi jakaa kerä kahtia ja tehdä varresta niin pitkä kuin lankaa riittää, mutta kantapään paikan arvioiminen on vaikeampaa. Ainakin näin aloittelijalle näistä sukista tuli aavistuksen verran liian isot, ei ainoastaan pituudessa vaan vähän myös leveydessä. Olen iloinen, että taas opin monia uusia asioita.

Mekot ristiäisiin

Olen jo aiemmin kertonut, että lähipiiriini odotettiin kaksospoikia. Kaksoset saivat viime vuoden lopulla nimet. Olin luvannut ommella isosiskoille ristiäisiin mekot. 

Tällä kertaa ompelin mekot puuvillakankaasta vuorella. Kaava on Suuri käsityölehti 10/17, pienempi on kokoa 98 cm ja isompi on kokoa 134 cm. Lisäsin mekkoihin tyllikangasta puuvillakankaan päälle sekä vuorikankaiden väliin. Kaikkiaan kankaita kului 6,8 m.

Mekkoja joululahjaksi

Neiti R. (liki 3 v), neiti O. (noin 5,5 v.) ja neiti V. (7 v.) saivat viime jouluna lahjaksi mekkoja.

Olin ostanut Tampereen käsityömessuilta sampsukan osastolta 
kahta erilaista ponitrikoota. Kolmevuotias on vielä ihan prinsessa-, pinkki- ja ponikuumeessa, joten hän sai pinkistä ponikankaasta mekon. Kaava on Ottobre 3/16 lehdestä ja se on kokoa 98 cm.

Isosisko 7-vuotias sai saman yrityksen mintunvihreäpohjaisesta ponitrikoosta mekon. Kaava on Ottobre 1/17 lehdestä ja se on 134 cm kokoinen.

 

Viisi ja puoli vuotias neiti saikin kolme mekkoa joululahjaksi. Näissä kaava on sama kuin edellisessä isosiskon mekossa eli Ottobre 1/17 ja nämä mekot ovat kokoa 116 cm.

Ensimmäinen mekko on samaa trikoota kuin edellä oleva pikkusiskon mekko. Kangasta ei ihan riittänyt, niin jatkoin sitä yksivärisellä trikoolla.

 

Toinen mekko on muurahaiskuvioista collegeneulosta. Taskut ovat yksiväristä trikoota.

Kolmas mekko on lintukuvioista ja yksiväristä collegeneulosta. Kaiken kaikkiaan kankaita kului 4,1 metriä.

Pussukkatehdas

Olin jo neulonut valmiiksi kaikille läheisille sukulaisille ja ystäville joululahjaksi sukat. Tajusin kuitenkin joulukuun alussa, että annoin heille jo edellisenä vuonna villasukat lahjaksi, joten eivät ne varmaankaan vuodessa ole kuluneet pilalle. 

Keksin sitten viime hetkellä, että ompelen heille kaikille "meikkilaukut". Minullahan on runsaasti niitä puuvillakankaita, joita ostin Wexlerin loppuunmyynnistä Lahdesta. Ompelutehdas sitten käyntiin vaan.

Kaikki pussukat on tehty Handmade Hipun ohjeella. Kaikissa pussukoissa on vuorikangas, sisätasku ja vetoketju.

Kuvat on otettu ryhmissä sen takia, että ne valmistuivat eri aikaan ja osa piti postittaa ja osan pystyi tekemään myöhemmin.

Tämä pussukka ei ole niin korkea kuin muut, koska tämä kangas jäi tähteeksi verhojen lyhennyksestä ja käytin kaiken korkeuden minkä kankaasta riitti.

 Pussukoiden koot ovat noin 30 cm korkea ja noin 27 cm leveä. Osaan pussukoista on käytetty jämäkankaita ja jopa pussilakankangasta vuorikankaaksi.

 

Kaiken kaikkiaan pussukoita valmistui 36 kappaletta. 6 kappaletta jäi vielä valmiiksi leikattuina odottamaan seuraavaa inspiraatiota. Kaikki nämä löysivät uudet omistajansa. 

 

Kuvaamisen ajaksi pussukat oli täytetty lankakerillä, mutta todellisuudessa ne menivät erittäin litteään tilaan. 

Kankaita kului yhteensä huikeat 19,5 metriä. Pussukat on niin mitoitettu, että metrin palasta sai kolme pussukkaa.

Ihan heti en lähde uudestaan moiseen urakkaan. 

Mitä sitten tapahtui niille 23 sukkaparille, jotka olivat valmiina lahjalaatikossa? Lahjoitin ne hyväntekeväisyyteen: Vailla vakituista asuntoa ry:lle, SPR:n joulupatakeräykseen ja eräälle opiskelijalle, joka pelasti ystäviensä joulun. Vain parit sukat jäi vielä omaan lahjalaatikkoon odottamaan tulevaa.