Ensimmäinen kesälomareissu suuntautui Pietariin. Valitsimme risteilyn matkustusmuodoksi viisumivapauden vuoksi. Laiva lähti Suomesta maanantai-iltana ja paluu Suomeen oli keskiviikkoaamuna eli tiistain olimme itse Pietarissa.
Laiva oli siisti, samaa tasoa kuin pienemmät Ruotsin risteilylaivat. Menomatkalla söimme buffetillallisen ja paluumatkalla tyydyimme kevyempään ruokailuun baarissa. Tokihan laivassa olisi voinut riekkua aamuun saakka yökerhossa, mutta se ei kiinnostanut meitä.
Tiistaiaamuna laivasta ja passitarkastuksesta päästyämme matkustimme pikkubussilla Iisakin kirkon luo. Siitä suunnistimme ensimmäiselle kätkölle, joka oli Rostrapylvään lähettyvillä. Ohitimme matkalla Palatsiaukion ja Talvipalatsin, ylitimme Nevan Palatsisiltaa pitkin. Kätköä emme kuitenkaan löytäneet, koska torikauppias oli juuri parkkeerannut kätkön lähelle. Pokkamme ei kestänyt mennä kyykkimään torikauppiaan viereen.
Seuraava kohde oli haastekätkö, jonka haasteosuuden olimme suorittaneet. Tätäkään kätköä emme valitettavasti löytäneet. Jatkoimme matkaa Birzhevoy siltaa pitkin Pietari-Paavalin linnoitusta kohden. Linnoituksen vallien lähellä olisi ollut seuraava kätkö, mutta vartijat estivät pääsyn rannalle. Ehkä kätkölle olisi päässyt jotain toistakin reittiä, mutta sitä emme löytäneet. Linnoituksen alueella oli onneksemme toinenkin kätkö, jonka sitten vihdoin löysimme.
Tässä vaiheessa oli jo nälkä, jano, hiki, vessahätä ja huojennus kätkön löytymisestä, joten suuntasimme lähimpään ravintolaan, Burger Kingiin. Pikaisen lounaan jälkeen lähdimme kävelemään takaisin päin busseille, ylitimme Nevan Troitskiy siltaa pitkin. Pysähdyimme juomaan drinkit joen rannalla olevaan ravintolaan.
Näimme Kesäpuiston ja kävelimme sen vieressä olevan toisen puiston läpi. Puistossa oli vallankumouksen sankarien muistomerkki (ikuinen tuli).
Saavuimme Verikirkon luo, lähellä oli virtual kätkö, jossa piti selvitellä tiettyjä asioita, jotta sai logata kätkön.
Jatkoimme matkaa Pyhän Pietarin ja Paavalin luterilaiselle kirkolle, josta löysimme kolmannen kätkön.
Kävelimme Kazanin katedraalin kautta takaisin Iisakin kirkolle ja pikkubusseille. Matkaa kertyi noin 8 kilometriä ja aikaa kului 3,5 tuntia. Pikkubussi kuljetti meidät takaisin laivalle, jossa passintarkastus olikin ripeää. Pääsimme laivaan ja suihkuun.
Meillä oli onnistunut kätköilyreissu Venäjälle.
Kesäkuun koittaessa alkaa sukkien neulominen kyllästyttää, joten nämä saavat olla viimeiset sukat vähään aikaan. Neuloin sukkien varteen konttineuletta.
Lanka: 7 veljestä
Puikot: 3,5 mm
Silmukoita: 48
Koko: 38
Langanmenekki: 100 g
Varren konttineule näyttää vähän hassulle, kun neuloin konttineuleen jälkeen 2 o, 2 n resoria muutaman kerroksen ennen kantapäätä. Kantapää on normaali vahvistettu kantapää.
Jaloissa varren leveys tasoittuu hyvin.
Näistä tulikin oikein jouluiset sukat, vaikka juhannus lähestyykin. Taustalla nuorempi linssiludekoira.
Lupauksesta huolimatta taidankin seuraavaksi neuloa oikein hempeät pitsisukat Roosa Nauha langasta, joka on huomattavasti ohuempaa kuin seitsemän veljestä.
Pajulahden urheiluopiston ympäristössä on paljon retkeilyreittejä. Näiden reittien varrelle on sijoiteltu paljon myös geokätköjä. Reitille osuu kaksiski erilaista trailia. Traili = sarja samojen piilottajien kätköjä. PLT Kaakkurinkierros sisältää 51 kätköä ja NNC = Nastola Nature Cache sisältää 50 kätköä.
Kiersin 31.5.15 sunnuntaina 32 kpl geokätköjä kartalla näkyvän reitin verran. Löydetyt ovat kartalla hymynaamoina. 32 kpl oli tavoitteena erästä haastetta varten päivälöytömääräksi ja toisekseen oli lopussa jo kiire kotiin koiria ulkoiluttamaan.
Reitiltä on tarkoitus käydä etsimässä myös loput noin 40 kätköä, jotka näkyvät kartalla vihreinä laatikoina.
Matkalla oli välillä erittäin helppokulkuista leveää autotietä, välillä taasen umpimetsää, kaiken kaikkiaan erittäin kaunista retkeilyreittiä.
Ihanan herkkiä saniaisia, saniaislajikkeista ehdoton lempparini.
Seerlammin laavu oli kauniin lammen rannalla.
Majavametsässä näkyi jäänteitä majavien tekemistä "hakkuutöistä". Näin myös majavien tekemän padon.
Palatessani pajulahden urheiluopistolle, jossa auto oli parkissa, näin puistoon rakennetun "kiipeilyareenan". Vaikutti todella mielenkiintoiselta ja haastavalta. Tällaiselle korkean paikan kammoiselle jopa ylivoimainen.
